Eikö me olla Seinäjoella vieläkään totuttu toriin, kysyy keskustakehittäjä Jenniina Palmu.
Hän viittaa siihen, että autoilu on torilla kielletty, mutta silti siellä ajetaan.
– Tässä torin paikalla on joskus ollut kaksisuuntainen tie, kyllä, mutta siitä on jo aika monta vuotta, Palmu sanoo.
Maailman muiden torien tapaan Seinäjoen Keskustori on pyhitetty jalankulkualueeksi. Tästä huolimatta Keskustorilla menee pahimmillaan parikymmentä autoa tunnissa. Erityisesti autoillaan Nordean ja Vekselin puoleista laitaa.
– Monta kertaa on itsekin saanut hypätä sivuun, ettei ole jäänyt alle, kahvilayrittäjä Aulis Hämeenkorpi sanoo.
Hänen mukaansa alueella ajetaan enemmän päivisin kuin iltaisin.
– Päiväsaikaan täällä liikkuu myös paljon pikkulapsia ja vanhuksia. He eivät ehkä kuule tai huomaa väistää autoa paikassa, jossa autoja ei tietenkään pitäisi olla, Hämeenkorpi sanoo.
Eniten kielletyllä alueella ajelevat ruokalähettien autot, taksit ja omilla autoillaan kulkevat vanhukset.
– Nuoria kuljettajia ei juurikaan joukossa näe.
Yrittäjä arvioi, että tori on jäänyt joiltain osin kesken. Esimerkiksi autoilun kieltäviä liikennemerkkejä ei juurikaan näy.
– Kaupungin kanssa on ollut puhetta, että tulisi lisää betoniesteitä ja liikennemerkkejä. Niitä odotellessa, Hämeenkorpi toteaa.
Vääriä pysäköintejä
Aivan kuin ajelussa ei olisi tarpeeksi, autoilijat myös pysäköivät torille. Alueella on kuitenkin pysäköintikielto huoltoajoja lukuun ottamatta.
– Esimerkiksi läheisten pankkien asiakkaita pysäköi torille. Se ei kuitenkaan ole sallittua. Parkkipaikkoja on kyllä lähistöllä, Aulis Hämeenkorpi sanoo.
Aluepäällikkö Aleksi Haapaluoma ravintola Vekselistä kertoo, ettei ravintolan terassille ole aina kesäisin päässyt kulkemaan, kun torin laitaan on pysäköity autoja pitkäksi letkaksi.
– Pysäköinninvalvonta on sitten joutunut sakottamaan väärin pysäköityjä autoja, Haapaluoma tietää.
Yrittäjät maksavat varsin suuria vuokria alueesta, jolla ei sopimuksen mukaan ole autoliikennettä.
– Meidän on vaikea tarjota viihtyvyyttä terasseilla, jos autot ajavat tästä jatkuvasti. Tori on nautintoalue, jossa ei pitäisi joutua pelkäämään auton alle jäämistä, Haapaluoma ja Hämeenkorpi painottavat.
Yrittäjien mukaan myös asiakkaat harmittelevat asiaa päivittäin.
– Autoilu myös nostattaa torikivistä hienojakoista pölyä ilmaan. Eihän se kivalta tunnu.
Torin ohi hitaammin
Myös torin sivuitse, Kalevankatua ja Keskuskatua, kulkeva liikenne jättää välillä toivomisen varaa.
– Kaupungilla ajava väki voisi yrittää rauhoittaa kaasujalkaa. Toisinaan torin ohi painetaan todella kovaa, Jennina Palmu sanoo.
Aulis Hämeenkorpi lisää, että Seinäjoen liikennekulttuuri on nopeuksien suhteen vähän noloa.
– Monet ajavat Seinäjoella lujaa, oli kyse sitten keskustasta tai Ruukintiestä.
Pyörät ja skuutit, huomio
Keskustorilla kuljetaan paljon myös skuuteilla ja pyörillä. Niidenkin nopeuksia olisi hyvä laskea. Esimerkiksi Tampereella on hidastettu skuuttien nopeus 15 kilometriin tunnissa keskusta-alueella.
– Siitä voisi ottaa mallia. Ylipäätään toivomus olisi, että välitetään muista. Katsotaan missä ja miten ajetaan, ettei pahempia kolhuja satu, Aulis Hämeenkorpi sanoo.
Aleksi Haapaluoma ja Jenniina Palmu toteavat Seinäjoen kaupungistuneen sen verran, että kävelyliikenne on lisääntynyt viime vuosina.
– Keskustassa jalankulkija on kuningas. Niin se on muissakin kaupungeissa.
– Jos halutaan, että Keskustori on kaupunkilaisten olohuone ja turvallinen paikka, tori pitää nyt rauhoittaa liikenteeltä.
Kolmikko huomauttaa, että luvat torilla toimimiseen voivat jopa loppua, jos onnettomuuksia sattuu.
– Seinäjoen keskustassa on yhä paljon eri toimijoita. Kukaan tuskin haluaa, että keskusta enää hiljenisi.
Seinäjoen Keskustorilla alkaa nyt kolmas kesäkausi. Torilla on muun muassa esiintymislava, leikkipiste, ulkoilmakahvila ja torimyyjiä. Lisäksi torin laidalla on terasseja ja liikkeitä.
